Tarvitsetko tietoa erityisestä tuesta Pirkanmaan alueen ammatillisessa koulutuksessa? Etsitkö tietoa verkostoyhteistyöstä? Tältä sivustolta löydät tietoa muun muassa näistä teemoista.
Erityisen tuen kartoitus 2023
Minkälaisia tuen tarpeita arvioidaan toisen asteen opiskelijoilla olevan syksyllä 2023? Entä kuinka paljon TELMA- ja TUVA-koulutukseen arvioidaan olevan hakijoita kevään 2023 yhteishaussa? Tietoa erityisen tuen tarpeisiin liittyvästä ennakkotiedosta löydät alta, Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskuksen (PAEK) laatimasta koonnista.
Koonti perustuu PAEKin lokakuussa 2023 Pirkanmaan yläkoulujen erityisopettajille teettämään kyselyyn, jolla kartoitettiin 7.-9. luokkalaisten erityisen tuen tarpeita ammatillisessa koulutuksessa. Kyselyn vastaukset koskevat pirkanmaalaisia 7.-9. luokkien oppilaita, jotka opiskelevat erityisluokalla tai ovat saaneet erityisen tuen päätöksen yleisopetuksessa.
PAEK välittää kyselyllä saatua ennakointitietoa alueen toisen asteen koulutuksen järjestäjien käyttöön. Tulokset auttavat hahmottamaan alueen erityisen tuen tarpeiden kokonaiskuvaa. Kysely edistää perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen välistä vuoropuhelua muun muassa alueen ammatillisen koulutuksen tarjonnasta ja sen vastaavuudesta erityisen tuen tarpeisiin.
Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille erityisopettajille, ilman teitä koko Pirkanmaata koskevaa laaja tietoa ei olisi mahdollista koota yhteen!
Ennakoinnin 2023 infograafi
Tiedote julkaistu 14.12.2023.
Aikaisempien vuosien erityisen tuen kartoitukset
Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus (PAEK) on vuodesta 2012 teettänyt vastaavan kyselyn Pirkanmaan yläkoulujen erityisopettajille, koskien 7.-9. luokkalaisia erityisen tuen oppilaita. PAEKin tehtävänä on välittää kyselystä saatua ennakointitieto alueen toisen asteen koulutuksen järjestäjille.
Ennakointikyselytulosten infograafi 2022
- Erityisen tuen kartoitus 2021, koonti (PDF)
- Erityisen tuen kartoitus 2021, infograafi (PDF)
- Erityisen tuen kartoitus 2020, koonti (PDF)
- Erityisen tuen kartoitus 2019, koonti (PDF)
- Tiivis koonti PAEKin selvityksistä (vuosi 2019)
Usein kysytyt kysymykset
Alle on koottu usein kysyttyjä kysymyksiä, jotka liittyvät oppilaitosten, työllisyyspalveluiden, TE-toimiston ja Kelan väliseen yhteistyöhön.
Kuka voi saada erityistä tukea opinnoissaan ja millaista tuki on?
- Ammatillisissa erityisoppilaitoksissa kaikki opiskelijat ovat erityistä tukea tarvitsevia.
- Yleisissä (”tavallisissa”) ammattioppilaitoksissa opiskelijalla on oikeus saada opintoihinsa erityistä tukea erilaisten oppimis-ja opiskeluvaikeuksien vuoksi, kun tuen tarve on säännöllistä tai pitkäaikaista.
- Erityisten tukitoimien tarkoituksena on varmistaa, että opiskelija saavuttaa tutkinnon (tai tutkinnon osan) perusteiden mukaisen ammattitaidon ja osaamisen ja opiskelijan kuntoutuminen ja työllistyminen mahdollistuu.
- Erityiset tukipalvelut tarkoittavat opiskelijan henkilökohtaisiin tarpeisiin, tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa tukea oppimiseen sekä erityisiä opetus-ja opiskelujärjestelyjä osaamisen hankkimiseen.
- Opiskelija voi saada harjoitusta opiskeluvalmiuksiinsa, yksilöllisesti suunniteltua lisäopetusta, erityisopetusta, henkilökohtaista ohjausta, lisäharjoittelumahdollisuuksia, vaihtoehtoisia opiskelumateriaaleja tai menetelmiä osaamisen hankkimiseen ja osoittamiseen, tukea työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen jne.
- Erityisopetuksen tukipalveluja ovat esimerkiksi erityisopettajien ja ammatillisten ohjaajien tukipalvelut, mahdollisuus suorittaa (keskeytyneitä) opintoja tuetusti ”oppimispajoissa”, opiskelu pienemmissä ryhmissä ja osaamisen arvioinnin mukauttaminen.
Millaisia konkreettisia palveluita ja tukea erityistä tukea tarvitseville on ”tavallisissa” ammattioppilaitoksissa?
Esimerkiksi seuraavia tukimuotoja/opetusjärjestelyitä:
- ”Oppimispajat” esim. Treenaamo: Tarvittaessa opiskelijan on mahdollista suorittaa (keskeytyneitä) opintoja tuetusti. Henkilökohtaisen- ja pienryhmäohjauksen tarkoituksena on tukea opiskelijaa suorittamaan hylätyt tai puuttuvat arvosanat ja opiskella yksilöllisesti niitä aineita, joissa hänellä on vaikeuksia.
- Pienryhmäopetus: Pienryhmissä opiskelu voi olla työvaltaista. Pienryhmäopetus voi olla myös rinnakkaisopetusta. Tällöin opetus tapahtuu samalla materiaalilla kuin muiden opiskelijoiden opetus, mutta eri tilassa.
- Ohjaajien tuki: Ohjaajat voivat toimia esimerkiksi luokassa opettajan rinnalla ja pienryhmän ohjaajana. Ohjaaja voi myös ohjata ja tukea opiskelijan oppimista henkilökohtaisesti.
- Selkokielinen opetusmateriaali: opetusmateriaali voi tarvittaessa olla selkokielistä eli helposti luettavaa ja ymmärrettävää tai esimerkiksi puhuttua tai kuvallista.
Millaisia palveluita ja tukea oppilaitoksissa on tarjolla maahanmuuttajataustaisille ja S2-kielen opiskelijoille?
- Riippuu mistä on kyse. Tarjolla on muun muassa kotoutumiskoulutusta, tulkki (ammatillisissa erityisoppilaitoksissa), aikuisten perusopetusta, iltakursseja tai Valma-koulutusta. Oppilaitoksen tulee myös järjestää S2-tukea osaksi opintoja (esim. tutkinto-opiskelijalle, jonka kielitaito on heikko)
- Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat opiskelevat usein ensin VALMA-koulutuksessa. Tutkintotavoitteiseen koulutukseen siirryttäessä on oltava riittävä kielitaito. Hakijan on osallistuttava kielikokeeseen myös VALMA-koulutukseen hakiessaan, mikäli hänellä ei ole kielitodistusta.
Milloin ohjata asiakas ammatilliseen erityisoppilaitokseen?
- Ammatillisissa erityisoppilaitoksissa opiskelevat tarvitsevat oppimiseen ja työllistymiseen vahvempaa yksilöllistä ohjausta, neuvontaa ja tukea (esim. oppimiseen liittyvistä, terveydellisistä, toimintakykyyn tai muista syistä).
- Ammatillisten erityisoppilaitosten tukipalvelut ovat laajemmat ja yksilöllisemmät kuin yleisissä oppilaitoksissa. Ammatillisissa erityisoppilaitoksissa resurssit ohjata ja tukea ovat laajemmat.
- Ammatilliseen erityisoppilaitokseen hakeutuessa tulee hakemuksen lisäksi toimittaa jokin seuraavista liitteistä*:
– opiskelua varten laadittu lääkärin B-lausunto tai psykologin lausunto
– opettajan tai erityisopettajan lausunto
– HOJKS (perusopetuksesta hakeutuessa), HOKS (henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma) tai siirto-HOKS (yleisestä ammattioppilaitoksesta ammatilliseen erityisoppilaitokseen siirryttäessä)
– pedagoginen lausunto
– kuntoutus- tai palvelusuunnitelma.
*Liitteen tulee olla maksimmissaan vuoden vanha.
Tarvitaanko B-lausunto, jos hakee ammatilliseen erityisoppilaitokseen?
- Ammatilliseen erityisoppilaitokseen haettaessa hakemuksen liitteeksi tarvitaan ammattilaisen lausunto siitä, että hakija tarvitsee erityistä tukea opinnoissaan. Lausunto voi olla esimerkiksi (maksimissaan vuoden vanha) B-lausunto, mutta jokin muukin asiantuntijan tekemä (esimerkiksi erityisopettaja) lausunto kelpaa.
Mitä osaamisen arvioinnin mukauttaminen tarkoittaa?
- Erityisen tuen antamisen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisen ammattitaidon ja osaamisen. Jos opiskelija ei tukitoimista huolimatta saavuta tyydyttävän 1-tason mukaista osaamista, tehdään päätös tutkinnon osan osaamisen arvioinnin mukauttamisesta.
- Tutkinnon perusteet ovat kaikille samat riippumatta siitä, opiskeleeko opiskelija yleisessä ammattioppilaitoksessa vai ammatillisessa erityisoppilaitoksessa. Arvioinnin mukauttaminen on mahdollista ammatillisissa perustutkinnoissa. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa osaamisen arviointia ei voi mukauttaa, koska arviointiasteikko on hyväksytty/hylätty.
- Ammatillisen perustutkinnon perusteissa määritellään, miltä osin osaamisen arviointia ei voida mukauttaa. Mukauttamisen rajoittaminen on tarpeen erityisesti, jos ammatti-alalla on sellaisia keskeisiä ammattitaito- tai turvallisuusvaatimuksia, joiden saavuttaminen on edellytyksenä kyseisessä ammatissa toimimiselle.
- Tutkintotodistukseen tulee merkintä, missä tutkinnon osissa osaamisen arviointia on mukautettu ja/tai ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista poikettu. Niissä tutkinnon osissa, joissa osaamisen arviointia on mukautettu, opiskelijan osaaminen arvioidaan mukautetun arviointiasteikon lisäksi sanallisesti.
- Mukauttaminen ei ole este jatko-opinnoille tai työllistymiselle.
Mitä pitää huomioida erityistä tukea tarvitsevan työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa tai työllistymisprosessissa?
- Tukea tarvitsevan opiskelijan/työnhakijan on tärkeä kertoa tuen tarpeistaan työnantajalle. Näin työnantajan on mahdollista ottaa asia huomioon esimerkiksi perehdyttämisessä. Tarvittaessa myös esimerkiksi opettaja/OMA-valmentaja voi välittää tietoa opiskelijan tai asiakkaan suostumuksella. Avoin tiedonkulku puolin ja toisin on ensiarvoisen tärkeää.
- Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan koulutussopimuspaikan/työpaikan valinnalla on erityisen suuri merkitys. Lisäksi on tärkeää sopia yhdessä työpaikan ja opiskelijan/työntekijän kanssa realistiset tavoitteet/tehtävät sekä tarvittavat tukitoimet.
- Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työpaikalla tapahtuvaa oppimista tukevia menetelmiä ovat muun muassa yksilöllinen ohjaus ja yksilölliset järjestelyt kuten lisäajan antaminen työhön perehtymiseen, ohjeiden toistaminen ja kertaaminen, lisätty työpaikalla järjestettävä koulutus jne.
- Työnantajien on mahdollista saada TE-toimiston kautta tukea erityistä tukea tarvitsevan työllistämiseen. Lisätietoa löydät TE-toimiston sivulta.
- Myös kunnan/kaupungin työllisyyspalvelut voivat tarjota tukea erityistä tukea tarvitsevan työllistämiseen. Lisätietoa löytyy kuntien/kaupunkien omilta verkkosivuilta.
Miten työllisyyspalveluista oppilaitokseen tai oppilaitoksesta työllisyyspalveluihin siirtyvän erityisen tuen tarve tunnistetaan/kartoitetaan?
- PAEKin, työllisyyspalveluiden ja oppilaitosten yhteistyönä on laadittu tiedonsiirtolomake, jota suositellaan käytettävän siirtymävaiheessa.
- Tiedonsiirtolomake, ohjeistus käytöstä sekä toimitusosoitteet löytyvät osoitteesta: https://ammattipolku.fi/lomakkeet
- Oppilaitoksissa tiedonsiirtolomake täytetään tilanteissa, joissa tunnistetaan opiskelijan suuri riski jäädä työttömäksi.
- Työllisyyspalveluissa lomake tulisi täyttää aina, kun koulutukseen siirtyvän asiakkaan tuen tarve on tunnistettu
- Asiakkaan/opiskelijan suostumus tarvitaan lomaketta käytettäessä.
Miten työllisyyspalvelut ja TE-palvelut eroavat toisistaan? Mikä on kohderyhmä?
- TE-palvelut ovat ensisijainen palvelu. Työttömyysetuuden saaminen edellyttää työnhakijaksi ilmoittautumista TE-toimistossa. Linjaukset työkokeilu- ja palkkatukimahdollisuuksista tehdään TE-toimistossa.
- Kunnat/kaupungit tarjoavat omien työllisyyspalveluidensa kautta palveluita kuntalaisilleen. Tampereen kaupungin Työllisyys- ja kasvupalveluilla on sekä kaikille tamperelaisille avoimia palveluja ja tapahtumia että lakisääteisiä palveluja (mm. kuntouttava työtoiminta).
- TE-palvelut palvelevat koko Pirkanmaata.
Millaista tukea työnantajien on mahdollista saada TE-toimiston kautta?
- TE-toimiston työnantajille suunnatuista tuista löytyy tietoa TE-toimiston sivuilta.
- Kuntakokeilu alkoi Pirkanmaalla 3/2021. Kaikki TE-toimiston työnantaja- ja yrityspalvelut edelleen työnantajan käytettävissä.
- TE-toimiston kautta on mahdollista saada taloudellista tukea osatyökykyisen työllistämiseen. Vaihtoehtoina ovat palkkatuki tai työolosuhteiden järjestelytuki. Työnantaja voi saada työolosuhteiden järjestelytukea, jos työhön palkattavan tai työssä jo olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää uusia työvälineitä tai kalusteita, muutostöitä työpaikalla tai apua työssä toiselta työntekijältä (esim. työhönvalmentajan tuki).
- Pirkanmaan TE-toimiston työnantaja- ja yrityspalvelut, p. 0295 045 503 (klo 9.00-16.15) auttaa mm. palkkatukeen liittyvissä kysymyksissä.
- Lisätietoa kuntakokeilun vaikutuksesta työnantajien tukiin löytyy TE-toimiston sivuilta.
Millaista tukea työnantajien on mahdollista työllisyyspalveluiden kautta?
- Työllisyyspalveluiden tarjoama tuki vaihtelee kunnasta riippuen.
- Lisätietoa eri kuntien palveluista ja tuista löytyy kuntien työllisyyspalveluiden verkkosivujen kautta.
Edellytetäänkö työllisyyspalveluiden asiakkaalta työttömyyttä?
- Työllisyyspalveluiden asiakkaalta ei edellytetä työttömyyttä.
- Tampereella nuori suuntautuu lähtökohtaisesti Tailor´s House-asiakkuuteen, jos hänellä on tutkinto pohjalla. Jos taas pohjalla on keskeytys, nuori suuntautuu Työllisyyspalveluiden nuorten palveluihin.
Mikä on työllisyyspalveluiden OMA-valmentaja ja mitä hän tekee?
- Jokainen Tampereen kaupungin työllisyyspalveluiden saa henkilökohtaisen OMA-valmentajan, joka tapaa asiakkaan ja kartoittaa tilanteen sekä asiakkaan osaamisen, motivaation ja palvelutarpeet. Apuna tässä on sähköinen Kompassi-työkalu ja asiakkaan itsearviointi. Omavalmentaja on asiakkaan työllistymispolulla myös kannustajana ja pitää häneen yhteyttä aina tarpeen mukaan. Työnhakijan on mahdollista hyödyntää muun muassa uravalmennuspalveluja, joissa saa yksilöllistä tukea esimerkiksi oman alan ja työkokeilupaikan löytämiseksi.
Milloin ilmoitus Kelaan, jos opiskelijaa ei tavoiteta tai hänellä on paljon poissaoloja?
KOSKI-tietovarannosta saatavat tiedot:
- Kela on saanut toukokuusta 2019 alkaen KOSKI-tietovarannosta automaattisesti tiedot mm.:
– oppisopimus-jakson alkamisesta
– opintojen keskeytymisestä (eronnut, katsotaan eronneeksi, väliaikaisesti keskeytynyt, peruutettu)
– opiskelijan valmistumisesta - Erillinen valvontailmoitus (OT5) tarvitaan vain, mikäli opinnot eivät edisty riittävästi.
- Jos koulumatkatukea hakeneella opiskelijalla ei ole päivittäisiä koulumatkoja yli 2 viikkoon, oppilaitoksen tulee ilmoittaa tästä Kelalle valvontailmoituksella (lomake OT 5 kohta 4).
Opintotuen saajan edistymisen seuranta toisella asteella:
- Opintojen edistymistä pidetään riittävänä, jos opiskelijan päätoiminen opiskeluaika ei tule olennaisesti ylittämään kyseisiä opintoja varten määriteltyä tukiaikaa (lukio 4v, ammatillinen perustutkinto 180 op 4v)
- Edistymisen seurantaa varten toimitetaan kouluille 2 kertaa vuodessa (joulukuu ja toukokuu) lista opintotuen saajista -> mikäli edistyminen listalla olevalla opiskelijalla riittämätöntä, täytetään ja lähetetään OT 5 –lomake Kelaan.
- Harkinnan mukaan Kela tiedottaa opiskelijan olevan seurannassa opintojen edistymisen suhteen tai käynnistää tuen lakkautustoimet heti.
- Opintotuki voidaan lakkauttaa takautuvasti, jos opintosuorituksia on erityisen vähän ja olosuhteista ilmenee, ettei opintoja ole ollut tarkoituskaan harjoittaa päätoimisesti (OTL5b§).
- Lisätietoa Kelan ekstranetista. Oppilaitoksille toimitettu käyttäjätunnukset.
- Nuoren kuntoutusrahan ja kuntoutusrahan osalta edistymisen seurannassa on pääpiirteissään samat periaatteet.